Hyrian Sakonkadun yksikön sählyturnaus ja Kauppalankadun talviturnaus

Hyrian Sakonkadun yksikössä pelattiin opiskelijakunnan järjestämä osastojen välinen sählyturnaus perjantaina 13.2.2015. Turnauksen voitti rakennusosaston joukkue, joka koostui tulevista talonrakentajista ja putkiasentajista.

 

 

Tammikuun lopulla Hyrian Kauppalankadun yksikössä järjestettiin ensimmäistä kertaa talviturnaus. Lajina oli talveen sopivasti jalkapallo. Tässä yhden iltapäivän sarjassa oli kaksi liigaa, toinen liiga koostui opiskelijoiden joukkueista ja toinen henkilökunnan joukkueista. Turnauksen erinomaisista järjestelyistä vastasivat Kauppalankadun opiskelijakunta ja tutorit.

Pää, olokapää, polovet, varpaat, polovet, varpaat…, kaikkien aikojen korvamato oli alkuverryttelymusiikkina. Rytmitajuttomat olivat jo tässä vaiheessa vaikeuksissa. Hankaluudet jatkuivat pelikentille siirryttäessä, kun yhdestä henkilökunnan joukkueesta avainpelaaja loukkaantui tuuletuksia harjoitellessaan. Siis jo ennen kuin peliäkään oli ehditty aloittaa.

Pelitaistelu kävi kuumana molemmissa liigoissa. Taklauksia! Huutoa! Kaksintaisteluja! Häikäiseviä hyökkäyskuvioita! Henkilökunnan liigassa loppuotteluun tiensä raivasi LITI-opettajien joukkue. Joukkueella oli muutama opiskelijavahvistus riveissään. Opiskelijoiden joukkueista loppuotteluun taisteli sankarillisesti SOTE-opiskelijat.

Kannattajat pääsivät nauttimaan kaakao ja pulla –buffetista ja sinne päätyivät myös karsiutuneet joukkueet upottamaan murheitaan. Jos putoaminen jatkosta otti oikein kovasti itsetunnolle tai voimille, oli ensiapuryhmä sitäkin varten valmiudessa.

Loppuottelu oli tiukkaa vääntöä. Vaarallisia tilanteita oli puolin ja toisin, mutta lievää varmistelun makua oli ilmassa. Varsinainen peliaika päättyikin 0-0 tilanteeseen, kuten niin usein juuri suurturnauksissa on tapana käydä. Edessä oli 5 minuutin jatkoaika. Jatkoajan ensi minuutilla SOTE-opiskelijat runnoivat pallon väkisin LITI-opettajien maaliin vaikka maalissa olikin Oliver Kahnin veroinen veskari. Opettajat yrittivät tasoitusta mm. kaipahlmanmaisin banaanipotkuin, mutta SOTE-opiskelijat pitivät maalinsa puhtaana ja tekivät opettajien tolppien väliin vielä toisenkin täysosuman. Peli vihellettiin päättyneeksi ja tulokseksi 2-0 SOTE-opiskelijoille. Mitalien jaon jälkeen alkoikin jälkipeli ja LITI-opettajat kärttivät jo revanssia.

Hieno turnaus.

Kouluruoka ja ravitsemus ylipäätään...

Muutaman päivän ajan koulussani on ollut puhetta ravitsemuksesta. Aloitin toissapäivänä työssäoppimiseni kouluni autisminkirjon valmentavalla ja ohjasin opiskelijoita kotitalouden tunneilla. Jokainen heistä valmisti yhden ruokalajin. Opiskelija, jota seuraan valmisti yksinkertaisen lisukesalaatin.

Seuraavana päivänä tutustuin uudelleen päivitettyihin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Osana työssäoppimistani on ravitsemuksen näyttö, niin siksi hieman tarkempi perehtyminen asiaan. Lähihoitajaksi valmistuttuani olen myös velvollinen ohjaamaan asiakkaitani oikeanlaisen ravitsemuksen suhteen.

Miten ravitsemusta kouluissa määritellään? On mm. Sydänliiton julkaisema lautasmalli, jonka mukaan puolet lautasesta tulisi täyttää kasviksilla esim. salaatilla tai keitetyillä vihanneksilla.

Neljännes lautasesta on varattu hiilihydraateille (peruna, pasta, riisi) ja neljännes proteiineille (liha, kala, kananmuna), joiden tulisi olla vähärasvaisia. Lisäksi yksi pala täysjyväleipää ja juotavaksi maitoa, piimää tai vettä. Maitotuotteiden tulisi olla vähärasvaisia, samoin lihan.

Maanantaina oma koululounaani näytti tältä:

Lautasella on puolet salaattia, kaksi papu-linssipihviä kermaviilikastikkeella (syön nimittäin toisinaan kasvisruokaa, jos liharuoka ei miellytä minua) sekä kaksi kuorittua, keitettyä perunaa, lasillinen vettä ja toinen maitoa sekä puolitettu sämpylä. Jälkiruokaa koulussamme ei ole enää tarjolla, koska siitä luovuttiin, joten jälkiruoan virkaa toimittaa minulle aina aterian päätteeksi pari palaa xylitolpurkkaa.

Koulussamme on hyvää ruokaa ja sen avulla jaksaa mielestäni iltapäivän tunnit, jos niitä on. Olen kiitollinen siitä, että lounaamme on myös ilmainen, kuten aina opiskeluaikanani. Ruokalistamme ovat kahdeksan viikkoa samat ja sitten kierto alkaa alusta. Tämä päätös on tullut koulumme hallinnolta, Tenholantien toimipaikasta. Huomaan välillä kaipaavani joitain ruokia, joita söin esim. lukioaikanani, kuten chili con carnea. Mutta muutoksia ei ole näillä näkymin luvassa, vaikka olen puhunut keittiömme henkilökunnalle. Yksi keittiön työntekijöistä leipoo usein sämpylöitä ja syön siksi niitä mielelläni lounaalla.

Toinen tapa, millä ravitsemusta määritellään, on ruokakolmio. Sen kärjessä ovat ne asiat, joiden nauttimista tulee välttää liikaa, kuten sokeri ja tyydyttyneet eli "kovat" rasvat. Kolmion alaosassa puolestaan on niitä elintarvikkeita, joita on hyvä syödä joka päivä: vihannekset, hedelmät ja viljatuotteet.

Päivittäinen määrä kasviksia on puoli kiloa päivässä eli noin 5-6 kourallista, näistä puolet kasviksia. Suolan käyttöä tulee ravitsemussuositusten mukaan vähentää, samoin sokerin ja alkoholin. Näitä kaikkia tulee käyttää maltillisesti, sopiva annos alkoholia täysi-ikäiselle naiselle on 1 annos/päivä ja miehellä 2 annosta.

Haluaisin kysyä teiltä muilta opiskelijoilta, jotka tähän blogiin kirjoitatte:

1. Noudatatteko itse lautasmallia kouluruokailussa tai muutenkin?
2. Millainen on teidän mielestänne terveellinen välipala? Mitä se pitää sisällään?
3. Saatteko ruoasta kaikki tarvitsemanne vitamiinit vai pitääkö teidän syödä myös erikseen niitä?

Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa tällä kertaa. Toivottavasti joku toinenkin kirjoittaa tähän pian yhtä kattavasti kuin minä.

- Pilvi Ojala, Keskuspuiston ammattiopisto